jelmerin päiväkirjamerkinnät & valmennukset
27. syyskuuta 2014 - uusi vaavi
Eipä todellakaan ollut tarkoitus ostaa talliin uutta hevosta. Ei mitään kolmatta suomenhevosta muiden rasavillien sekaan. Mutta jokainen varmaan tietää, mitä tapahtuu kun rakastuu. Se iskee syvälle sydämmeen. Niin teki Jelmerikin. Eikä aikaakaan kun jukuripää oli saatu minun omistukseen. Sitten piti vain lähettää Michel hakemaan hevosta omien työjuttujen vuoksi. Olin kuitenkin hankkinut iltapäivän vapaaksi itselleni, niin että kun sitten miehenrutjake uuden tulokkaan kanssa pääsi kotiin saakka, olin heitä vastassa. Jelmeriksi kutsuttu tuli leppoisasti ulos trailerista, vaihtoi komeilla hirnauksilla muutaman sanasen tallin muiden asukkaiden kanssa, ja lähti sitten tutustumaan ensin karsinaansa. Siinä pikkaisen sitten hevosta hoitelin samalla kun toinen ihmetteli uutta kotiaan. Mukavaksi osottautui ori kyllä, nuoresta iästään huolimatta rauhallisemmaksi kuin muut tapaukseni. Harjailun jälkeen heitin herralle sademahdollisuuden vuoksi loimen selkään ja taluttelin Henkan ja Tenhon naapuritarhaan. Hetken seurasin Jelmeriä tutkiskelemassa tarhaa ja tutustumassa naapureihin, mutta aika nopeasti ori tottui ja jäi sitten vain nyhtämään vielä viimeisiä tuoreita korsia aidan vierestä - kiinnittämättä niin suurta huomiota naapuritarhassa tuttavuutta yrittävien hevosten hirnahduksiin. Illemmalla hain vain hevosen takaisin sisälle, huomenna pääsisinkin Jelmerin selkään jo.